Syyskuun lopussa tehtiin semmonen elämänmuutos että muutettiin maalle siis ihan oikeasti metsään lähelle itä-rajaa  Pojat on ollu suurimman osan aikaa irti pihassa ja lenkillä, ja eihän se Joken jalka siitä pidä. Nyt vaikuttaa jo enemmän siltä että itse vemppa jalka kipeytyy, aikaisemmin oli ongelmana se että selkä ja muu etuosa meni jumiin jalan käyttämättömyyden vuoksi. Nyt jumeja on ollu jalassa ja etenkin sen takaosassa. Pojilla on nyt kaksi kertaa käynyt hieroja-opiskelija ja käsittelystä on kyllä ollut hyötyä molempien osalta. Lisäksi Jokke on nauttinut oleilusta back on track-verkkotakissaan ja jalkaa on haudottu kauratyynyillä. Jalka alkaa taas olla parempi, mutta tulin siihen päätökseen että nivelrikon hoito pitää aloittaa.

Eilen Jokke pääsikin tutustumaan uuteen eläinlääkäriin, vierailimme eläintohtori Kivuttomassa, Jokkea hoiti Martina Cittova-kontu. Otin omat röntgenkuvat mukaan niin ei tarvinnut koiraa lähteä kuvaamaan ja siitähän Jokke piti  Lääkärin mielestä oli parasta aloittaa kipulääkitys ja sehän nyt sitten tehtiin. Jos ei ala troppi tehota niin sitten on seuraava vaihtoehto laittaa kortisonia suoraan pistoksella polveen. Tätä toimenpidettä varten pitää koira sitten rauhoittaa. Ell suositteli myös fysioterapiaa, Kivuttoman fyssarilla on vesijuoksumatto ja sehän voisi olla sitten Jokelle hyvä. Jos vaan Tapiola suostuu vielä Joken kuntoutusta tukemaan niin aloitetaan se sitten. Nyt vaan katsellaan mihin suuntaan kinttu menee, ei tuota jaksaisi koko ajan narussakaan pitää.

Sunnuntaina 14.11 pojat kävivitä uimassa Anskun hienossa koirauimalassa, Koirasportissa. Jokke meni altaaseen kuin vanha konkari ja uikin tosi hienosti molempia jalkoja yhtä paljon käyttäen. Beo taas, no Beo ei pitänyt siitä  Herra malinois unohti karskin ulkokuorensa ja jähmettyi rampille, Ansku saikin oikein olan takaa punnertaa että mali rampista irtosi. Lopulta Beo ui jotenkin jo vapautuneena ja haki leluakin. Ja maanantaina olikin sitten Beolla vesihäntä, on se vaan tosi herkkä hännästään!