Keskiviikkoaamun ratoksi saimme jälkimetsään seuraksi Kitin, Hi-Likan ja Pösön. Jäljet tehtiin maastoon jossa vaihtelua riitti, Beon jäljelle osui jopa hiekkakuoppaakin

Ensin tehtiin Beolle janaharjoitus, itse menin jäljentekijäksi ja Kiti toi Beon lähetyspaikalle minua janalle katsomaan. Hyvin sujui tämä jana, vauhtiakin alkoi jo olla, jäljen päässä ollut keppikin nousi.

Jokke pääsi myös jäljelle, kunnon metsäjälkeä Jokke ei olekaan aikoihin tehnyt.  Jokella oli jana n. 35 m ja janalla kunnon merkki. Hyvin on Jokella jälki muistissa, janalla vauhti oli ihan huikea! Janalla Jokke katsasti merkin ja takajäljen ja sinkosi sitten keppejä etsimään, kaikki 3 keppiä löytyivät vaikka vauhti olikin aika kova.

Beon pitkä jälki oli iältään n. 1,5 h ja mittaa sillä n. 900 m. Janan pituus oli varmaan sen 30 m, ja janalla olisi ollut namirasia odottamassa. Beo lähti innokkaasti jäljelle, yksi sivukoukkaus tuli janalla mutta muuten meni aika suoraan, tosin juuri ennen namikuppia Beo sai hajun jäljestä ja painui sitten suoraan jäljelle. Tuulta oli jonkun verran ja Beo menikin aikalailla jäljen vieressä, yhdelle kepille koukkasi useamman metrin sivusta. Jälki meni lammen rantaan ja sieltä pienille hiekkakuopille, kuopilla meinasi Beolla mennä usko mutta sinnikkäästi se hiekkarinnettä jäljesti ja selvisi hienosti. Kuoppien jälkeen tuli joku jäljen hukkaus, loppusuoralle sitten päästiin ja vika keppi löytyi, tosin Beo ei halunnut sitä noteerata. Taisi jäljestys ilman vettä olla liian rankkaa, aurinko meinaan paistoi koko ajan ja Beo oli aika tööt jäljen lopussa. Jäljellä olleet tien ylitykset menivät myös hyvin. Keppejä nousi 4/6, tosin vika keppi hieman autettuna että pääsin koiraressukan palkkaamaan.