Eli lauantaista sunnuntaihin vietettiin juhannusta Virpin, Simmin ja Kitsin kera Turun seudulla. Agilitykisat olivat la ja su Kaarinassa ja yö oltiin tyylikkäästi Cumulus hotellissa ihan Turun keskustassa.

Lauantaina pinkaistaan klo 5 matkaan ja  kivasti sitten saatiin kisapaikalle sadekin juuri ennen radan alkua. Kisat oli nurmella ja liukashan siitä sitten tuli. Tuomarina oli Minna Räsänen, eli oman seuran tuomari. Eka radalla Beo kaatuikin  tokan esteen jälkeen, mutta onneksi ei pahempaa sattunut ja rata jatkui hyvin kunnes siitä tuli hylsy  Kelpo avaus kisoille, koiran piti mennä puomille mutta se menikin vieressä olleeseen putkeen. Putken jälkeen Beo oli vakuuttunut että puomi onkin keinu suoraan saatanasta ja aika paljon sain tehdä töitä että sain koiran kiipeämään kapistuksen päälle..

Seuraavalla radalla sitten oli oikeesti se keinu ja aurinkokin alkoi paistaa. Tuomarina oli Anne Savioja. Rata mentiin hyvin rauhalliseen tahtiin ja se näkyikin lopputuloksessa joka oli aikavirhettä 2,59.. Keinulla vietettiin erityisesti aikaa että prinsessa sen pääsi kiipeämään ilman itkupotkuraivaria.. Puomi menikin sitten ilman normaalisti tällä radalla. Lopputulos siis 2,59 ja sijoitus 2.! Ei hullummin kun koiria oli reilu 40 kpl.

Kisojen jälkeen seikkailtiin sitten hotellille ja sieltä ruuan etsintään. Ensin löysimme jäätelökioskin Aura-joen rannalta ja koiratkin pääsivät auringossa herkuttelemaan. Herätimme kanssaihmisissä aikamoista kummastusta ja jopa huvittuneisuutta kun pitkin kaupungin katuja tallasimme, harva kai tuollaisten isojen koirien kanssa turistireissulle lähtee 
 

Virpi Niemisen kuvaamaa todistusaineistoa, eli koko porukka Turun tuomiokirkon rappusilla, tämä touhu kiinnosti jopa japanilaisia turistejakin, taisi sinnekin tallentua kuva istuvista koirista.

Ja kirkon pihalla sama lössi. Kaupunkikierroksen jälkeen koirat olivatkin niin väsyjä että hotelliyöstä selvittiin kunnialla, 4 koiraa mahtuu ihan hyvin hotellihuoneeseen kun niistä muutama sijoitetaan sänkyyn

Ja sunnuntaina sitten taas agilityn pariin virkeänä, siis oikeesti hyvin nukkuneena! Tuomarina taasen Minna, joten hirveesti ei uskaltanu mokailla ettei tule sanomista. Rauhallisesti otettiin tääkin pätkä, pujottelulle meno oli ainut riskin paikka kun sinne piti kääntyy 90 astetta ja melkein sain käännöksen venytettyä niin että koira meinasi mennäkin yhden aidan liikaa  Mutta me selvittiin, 0 tuli ja aikakin ihan ok, jotain -4 tms ja sijoitus taas 2. Mut ei Pirjo-Irmeli huonolle hävinnyt, voittajakoiran nimi oli Pirjo, siis oikeesti

Ei siis hassumpi juhannus ollenkaan, kiitos vielä matkaseuralla, josko otettais vielä uudelleenkin tämmönen itsetuhoreissu