Jokkekin pääsi edes jotain Keuruulla ollessamme tekemään, tunnari siis taas. Miia vei kapulat, täysi satsi käytössä tällä kertaa. Ja Jokella taas ajatustoiminta katkolla, otti suunnilleen kaikki suuhunsa, hienoa.. Toinen samanlainen ja lopputilanne aikalailla sama. Jippii..
Sitten Miia keksi että vika voi olla tuulessa joka heittelee kapuloiden hajua pitkin poikin. Kapulat siis eri paikkaan ja koira etsimään. Ero oli aivan huikea, haisteli rauhallisesti, huomasi oman, tarkisti viereisen ja toi oman! Koskematta muihin :) Osaa se siis vielä ehkä nenää käyttää.