Eli loppuu meilläkin blogin pito, ainakin täällä.  Alunperin tässä blogissa piti olla enimmäkseen tarinaa Joken ja Beon treeneistä ja muista harrasteisiin liittyvistä asioisa. Kohtalo päätti toisin ja tästä tulikin sairaspäiväkirja. Suuri harmaa on poissa, joten on aika tämä blogi sulkea.

Beolla on nyt kaverina virkeä Figo tervu. Jokkehan ei niitä pentuja sitten enään saanut, mutta Figo on Atun ja Bonon poika. Beolle ja Figolle on perustettu uusi blogi osoitteeseen lontus.blogspot.com.

Tervetuloa uuteen blogiimme seuraamaan saako ohjaaja mitään aikaiseksi :P

FI & EE MVA JK3 BH Kuunsirpin Jovial Joker

Jokke

20.10.2002 - 31.5.2012

Maailman paras koira, minulle.

Se, mitä olimme, olemme nyt.
Se, mitä meillä oli, on edelleen.
Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.
Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä
ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,
kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen
ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua
etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi
ole hiljaa.
Sulje silmät.
Hengitä.
Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa.

 

Kevään mittaan Joken jalan tilanne vaihteli, ikävä kyllä taipuen enimmäkseen sinne huonompaan suuntaan. Särkylääkkeet aiheuttivat vain vatsavaivoja (oksentelu, ripuli ja yleinen huonovointisuus) ja jalka selvästi vaivasi Jokkea. Kivusta kertoivat myös Joken saamat pelkotilat. Se elämän vaikein päätös oli tehtävä, Joken piti päästä pois kivuistaan. Neljän vuoden jatkoaika tuli päätökseen.

Ntyt jälkikäteen mietin Joken loukkaantumista neljän vuoden taakse. Jos olisibn tiennyt mitä tuleman pitää, en välttämättä olisi lähtenyt koko rumbaan mukaan, vaan päätös leikata olisi ollut toisenlainen. Toipuminen ja kuntoutus vaativat koiralta aivan suunnattomasti, ihan joka koiralta se ei olisi onnistunut. Mutta Jokke oli Jokke, ja kesti kaiken kuin sankari.

Joken (mahdollisesti) pennut ovat syntyneet 4.3! Atu tekikin hyvän määrän poikia, eli 6 kpl, niitähän minä olin tilannut ja noissa voisi sitten olla valinnanvaraakin  :D  Tyttöjä tuli tasan 1. Kaikki pennut ovat punaisia ja yhdellä (isoimmalla) pojalla on molemmat etujalat valkoiset, saa nähdä voisko tuosta sukkajalasta tulla meille sellainen agikiitäjä.

Dna-testit otetaan kun pennut ovat 5 vkoa, eli pääsiäisenä. Jos tuuri on niin vappuna meillä voisi olla pieni tervuliini juoksemassa pitkin peltoa, pidetään siis peukkuja :)

Jokelle aloitin kortisoonipiikin jälkeen lääkkeen nimeltä Gabapentiini, samaista lääkettä käytetään myös epilepsian hoitoon ja lisäksi sopii hermosärkyä taltuttamaan. Annostus oli 0,7 ml  aamulla ja illalla, lääke on mukavaa liuosta joka Joken ilmeistä päätellen ei maistu hyvälle, ruiskulla sen annoin suoraan suuhun. Jokella kuitenkin maha meni sekaisin lääkkestä ja nyt olen koiraa siitä vieroittamassa, liian nopea lopetus saattaa aiheuttaa epileptisia kohtauksia, joten ollaan varovaisia.. Kortisoonipiikki tuntui olevan hyvä apua jalalle, koira oli pari viikkoa sen jälkeen ihan erilainen, mutta kun teho heikkeni, ei tuo Gabapentiinikään tuntunut pelastavan tilannetta kortisoonin tasolle. Nyt sitten on lääkityksenä Norocarp 1 tabu päivässä, toivon mukaan tilanne hellittää myös kelien lämmettyä, sen näkee sitten.

Beolle kokeiltiin Trocoxil-lääkettä, mutta siitä ei saatu mitään sen näkyvämpiä tehoja kuin  muistakaan pillereistä. Nyt Beo syö Norocarppia myös, annnos on 1,25 tabua päivässä. En uskalla lopettaa jatkuvaa lääkitystä ollenkaan, pelottaa että koiralla sitten onkin kipuja. Jalka ei ole menny paremmaksi eikä huonommaksi, se vaan on tuollainen "hölmö" jalka nyt. Beo liikkuu vielä hyvin ja ei onnu, yhtenä päivänä vinkaisi mennessään makuulle, mutta se jäi ainoaksi kerraksi silloin.

Karvaton polvi ja karvaton etujalka, ei alusvillaa ja pakkasissa pitäisi kestää..

6.2 Jokke kävi lääkärissä kokeilemassa yhtä ratkaisua kivunlievitykseen eli kortisoni piikkiä suoraan polveen. Tämähän ei ole mikään pitkän ajan ratkaisu, mutta voimakkaana teho on n. 2 vkoa ja siitä sitten alkaa hiipua. Ideana tässä on katkaista kipukierrettä, jolloin mahdollisesti särkylääkkeet alkavat auttaa paremmin. Jokke sai reseptin uudelle lääkkeellä nimeltä Gababentin 100 mg. Kyseinen lääke on epilepsian hoitoon myös ja auttaa juurikin hermokipuun. Lääkettä en ole vielä hakenut, vaan ajattelin että mennään noilla mitä kotona on eli Norocarp ja Rimadyl.

Piikin annon ajaksi Jokke piti rauhoittaa. Taas ei yksi rauhoituspiikki paljon herraa hätkäyttänyt vaan kukkui viimeiseen asti kunnes laitettiin aineet suoraan suoneen. Ell sanoinkin että juurikin belgit ja suomenpystykorvat ovat sellaisia että eivät anna aineelle periksi, tähän piti sitten kertoa poikkeus eli Beo joka nukahtaa suunnilleen piikin nähdessään ;) Jokke oli lisäksi vielä tunnin verran nesteytyksessä piikin laiton jälkeen, tämä ihan iän vuoksi. Vaikea itse ajatella että herra on vanha, viimeksi toissapäivänä sitä lenkillä luultiin nuoreksi koiraksi kun dille innostui remmillä leikkimään..

Eli nyt sitten katsellaan miten piikki vaikuttaa, saisivat myös pakkaset helpottaa että päästäisiin kunnon lenkeille! Jokelta kun piti ajella karvat kipeästä polvesta ja nyt hirvittää että ruuvit jäätyy..